2.11.10

Mitä minulle ei koskaan tule

Eräs bloggari pyysi joskus muinoin ilmoittautumaan kaikkia niitä, joilla ei ole koskaan ollut yhtäkään Marimekon vaatetta tai kodintekstiiliä. Minä jatkan juttua lisäämällä siihen vielä, että kellä ei ole näiden lisäksi ollut koskaan yhtään Marimekon astiaa, lasinalusta, lautasliinaa tai mitään muutakaan.

Minulla ei ole ollut. Tietysti en mene vannomaan, josko äiti on minut joskus penskana pukenut Marimekkoon, mutta siitä en ota vastuuta, koska päätös ei ollut tuolloin itseni tehtävissä. Ja tehtäköön selväksi, että minulle ei myöskään tule Marimekkoa. Ikinä, jos se minusta on kiinni tai jos siellä ei keksitä jotain sellaista, joka todella säväyttää.
Tai ovat jotkut Marimekon yksiväriset vaatteet ihan kohtuullisen kivannäköisiä. Suurimmassa osassa vaatteistakin näyttää vain olevan joku maailmanlopun printti, jotka eivät uppoa minuun, eivät sitten niin millään. Unikkokuosista saan jo allergisen reaktion.

Voi tietysti olla että Marimekko on suomalaisen muotoilun suuri nimi, en sitä mitenkään kiistä, mutta mutta... Onneksi Suomesta löytyy muutakin muotoilua, koska jos olisi vain Marimekko, kyllä hävettäisi noin henkilökohtaisesti.

(noni, oli pakko kaivaa kuka tämä bloggari oli ja se oli Tyyliä metsästämässä - blogin Veera)

2 kommenttia:

  1. Olen kyllä aina pitänyt Marimekosta, kaikki kelpaa ja ne pidetyt kelpaa sitten muille, jos tarjoan. Marimekko on niin suomalaista, niin suomalaista ja haluan olla niin niin suomalainen.

    Muuten, olen alkanut epäillä, onko tämä blogi totta vai vain tosi hyvän mielikuvituksen tuotetta???
    Sanouduitko tosiaan Äkkirikas töistä irti, sosiaalinen elämähän on kaikista tärkein asia.

    VastaaPoista
  2. Mielipiteensä kullakin enkä minä sitä kiistä etteikö Marimekko olisi suomalainen, mutta minusta sen käyttäminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus.
    Ja useimmilla ihmisillä on sosiaalista elämää työpaikan ulkopuolellakin.

    VastaaPoista