Faktoja minusta

Minua pyydettiin kertomaan itsestäni jotain erään postauksen kommenteissa. Kieltäydyin kunniasta vedoten turvallisuus- ja anonymiteettiseikkoihin, mutta tarkemmin asiaa mietittyäni voisin toki kertoa jotain. Tietenkin sellaista, joiden avulla minua ei pysty ainakaan muuten tuntematon ihminen tunnistamaan ja josta muutenkaan ei ole mitään hyötyä. Ja tässä tulee:

Sukupuoli: nainen
Ikä: siinä kolmenkympin tienoilla
Asuinpaikka: kaupunki, helpotan sen verran että on napapiirin eteläpuolella
Pituus: yli 150 cm
Paino: alle 100kg suurimman osan ajasta (niinä aamuina kun silmäluomet painavat 50kg per kappale, menee yhteissaldo yli sadan kilon)
Hiukset: päässä kiinni
Silmät: päässä nekin
Siviilisääty: sinkku tai ehkä paremminkin sanoen yksineläjä. Sinkkujen pitäisi kuulemma viettää villiä sinkkuelämää ja viritellä verkkojaan vesille koko ajan
Lemmikit: ei ole tällä hetkellä. Voisin ottaa koiran. Tai kissan. Tai pari kissaa. Tai jonkin pikkujyrsijän. Tai akvaarion. Tai triopsin!

Turha fakta: minulla on hätäpelastuskorvakorut. Silloin kun ei keksi mitään muutakaan panna korviinsa, turvaudun hätäpelastuskorvakoruihini. Käytän niitä aika usein. En uskalla ajatellakaan, mitä tapahtuisi, jos nämä korvakorut katoaisivat.

TF: poden avainpaniikkia. Olen potenut sitä sen jälkeen kun huomasin joskus opiskeluaikoina klo 2.30 bileistä kotiin tullessani jättäneeni avaimet kotiin. Vara-avaimet olivat vanhemmilla ja ketään kaveria ei asustellut lähistöllä. Mitäpä siinä muuta kuin soittamaan iskälle, että tiedän kellon näyttävän aika hullua lukemaa, mutta voisiko niin kuin millään sitä vara-avainta... No isä tietysti lähti aamuyöstä kiikuttamaan minulle vara-avaintani 40 kilometrin päästä. Se oli ensimmäinen ja AINOA kerta kun olen avaimien kanssa sählännyt. Ja saa jäädäkin siihen kertaan, jos se minusta on kiinni.

TF: pukeutumistyylini on mahdollisimman sekalainen. Yhtenä päivänä jakkupuku ja korkokengät, toisena päivänä farkut ja buutsit, kolmantena päivänä liehuhelmainen hame. Voitte arvata että vaatekaappini on aika täynnä. Minulla itse asiassa on vaatekaappieni jatkeena pari kappaletta vaaterekkejä.

TF: en osaa ostaa vaatteita tai asusteita sen mukaan, mitä minulta jo löytyy. Jos löydän jotain hienoa, mielenkiintoista tai kaunista, ostan sen ja mietin sitten kotona myöhemmin että mihin vaatteisiin voin sitä yhdistellä ja miten. Onneksi minulta kuitenkin löytyy sen verran erilaisia vaatteita, että kyllä melkein mikä tahansa sopii edes jonkin kanssa yhteen.

TF: Marimekon lisäksi en voi sietää Burberry-kuosia. Enkä Louis Vuittonin monogrammikuosia tai miksi sitä nyt sanotaan. Muutenkin pidän suht säälittävänä kantaa kainalossaan tai päällään jotain sellaista, joka huutaa kilometrin päähän: "Hei, minä olen merkkiä XX!!" (tästä tehdään poikkeus ainakin Louboutinin korkokenkien kanssa, tosin se punainen pohja ei välttämättä huuda kovin kauas mitään)
Burberryllä on kyllä ainakin yksi hyväntuoksuinen parfyymi.

TF: melkein kaikissa asioissa heilun päättömästi tyylikkään minimalismin ja koristeellisemman epäminimalismin välillä osaamatta päättää, kumpi on se minun juttuni. Siksi valitsen yleensä molempia, jos vain mahdollista. Yksinkertaiseen, tyylikkääseen mustaan jakkupukuun saatan yhdistää paljeteilla ja kaikella muulla mahdollisella bling-blingillä koristellun topin. Asunnostani tulee löytymään superromanttinen, vaaleanpunaisin ruusuin ja kaikin mahdollisin kiemuroin koristeltu makuuhuone ja selkeälinjainen, moderni olohuone.

TF: en pureskele kynsiäni, mutta kynsinauhojani nypin innolla. Nyt rakennekynsien aikana se on kuitenkin vähentynyt. Ei siksi että rakennekynnet estäisivät sitä, eivät ne estä, mutta jotenkin nyt vain ei raaski kun on kauniit kynnet ja sitten olisi vieressä rumat kynsinauhat.

TF: olen alkujani ihan maalaistyttö. Olin lukiossa kun isä luopui lihakarjan pidosta. Peltoakin oli tai siis on yhä mutta isän ollessa eläkkeellä, se on vuokrattu eräälle paikalliselle. Kyllä, osaan ajaa traktoria! Muutenkin viihdyn traktoritallissa kädet kyynerpäitä myöden konerasvassa, itse asiassa just viime kesänä tehtiin vanhaan traktoriin isän kanssa moottoriremppaa.

TF: olin yläasteella koulukiusattu, arvatkaapa miksi? No juuri tuo edellä mainittu tf: asuin maalla ja isä oli maanviljelijä! Ja navettakin, voi kauhia! Yläaste nimittäin sijaitsi kunnan keskustassa, jonne koottiin kaikkien lähinurkkien pikkuala-asteiden oppilaat ja suurin osa minunkin luokkakavereista asui siellä keskustassa. Ala-astekavereista vain muutama tuli samalle luokalle ja hekin kaikki olivat sellaisia, joiden perheellä oli vain tontti ja talo siellä pikkukylällä, ei maatilaa.
Tämä voinee antaa hieman perspektiiviä kun puhutaan siitä, ettei homo-/lesbopareille voi antaa adoptio-oikeutta, kun niiden lapsia voidaan kiusata koulussa sen takia. Voi kuulkaa, lapset ja nuoret keksivät mitä tahansa syitä kiusaamiseen. Pitäisiköhän minun vaatia, etteivät maanviljelijät saa tehdä edes omia lapsia?
Että hei vaan kaikki entiset luokkakaverit, ei tule ikävä.

TF: en ole nähnyt vanhempiani ikinä selkeässä humalassa. Eivät vaan käytä.

Muuta ette nyt tällä kertaa saa minusta irti.