Ulkonäkökirurgiaa?

Rapakon takana (ja vähän tälläkin puolella) tuntuu olevan julkkisten keskuudessa trendinä se, että yhtä jos toista kohtaa ruumiista laitellaan leikkauspöydällä tai muuten vain lääkärin avustuksella entistä ehompaan malliin. Vähemmistössä taitavat olla jo ne näyttelijät, laulajat ja mallit, joille ei ole tehty mitään yksinomaan ulkonäköä parantavia toimenpiteitä.

Kaveripiirissä tuli juuri keskustelua tuommoisista leikkauksista, koska yksi meistä on menossa otattamaan itselleen silikonirinnat. Ei turhamaisuuttaan vaan siksi, että hänellä nyt vain ei ole rintoja vaikka murrosiästä on kulunut kohta vuosikymmen. Tai on, AA-kuppi tai sinne päin. Hän on harkinnut tätä pitkään ja nyt on saanut säästettyä sen verran kasaan, että pääsee laadukkaalle yksityiselle. Tarkoitus ei ole kuulemma ottaa mitään litran lolloja vaan sen verran, että saisi edes se A- tai B-kupin. Nyt on leikkausaika varattu ja jännittää kovasti.
Keskustelu kääntyi itten hintoihin ja siihen että maksavathan nuo kauneusleikkaukset, varsinkin jos ja kun yksityisellä niitä teettää. No mites minä sitten, kun valuuttaa riittäisi vaikka vaihtaisi koko kropan?

Nuorempana olin ehdottomasti sitä mieltä, että kauneusleikkaukset pthyi, vain pinnalliset ja epätoivoiset luuserit turvautuvat sellaisiin. No, ikä hioo mielipiteitä vähän tasaisemmiksi ja ymmärrän esimerkiksi sataprosenttisesti tämän kaverini valinnan käydä hakemassa leikkaussalista niitä muotoja, jotka luoja unohti antaa. Ja muutenkin, kuka tekee mitä itse haluaa, ei se minulta ole pois, jos joku ulkonäköään parantelee keinotekoisin konstein. Jos ihan tarkkaan tulkitaan, onhan esimerkiksi meikkaus, hiusten värjäys ja muotoilu, rakennekynnet, kynsilakka ja muut tällaiset jutut myös ulkonäön keinotekoista parantelua, tosin tietysti vain hetkellistä, ei pysyvää.

Menisinkö sitten itse plastiikkakirurgin pöydälle? No enpä taida. Ei sillä että olisin täydellinen kaunis nyt. Ehei, nenäni voisi kaivata kaventamista, huuliinkin voisi täytettä laittaa, rinnat eivät ole kovin kummallisen kokoiset ja voisihan niitäkin muotoilla vähän toisen mallisiksi, reisistä saisi hyvin ylimääräistä rasvaa rintojen suurentamiseen, ahterista riittäisi vielä kavereillekin. Muutamia listatakseni.
Sitten tuleekin tämä suurin mutta. Lueskelin tuossa esimerkiksi Terveystalon rasvaimu-esittelyä, jossa lukee että rasvanottokohdassa käytetään painetekstiiliä 4 viikkoa. Siis neljä viikkoa! Kuukausi! Silmäluomileikkaustenkin sairaslomat ovat pari, kolme viikkoa, sama juttu jonkin kasvojenkohotusleikkauksen jälkeen vaikka joka paikassa muistetaan mainita, että kivut ovat lieviä, lyhytaikaisia ja lääkittävissä tavallisilla särkylääkkeillä. Joo, en ole töissä että se sairasloma olisi mikään ongelma, mutta silti en kyllä halua itse testata, että ovatko nuo nyt oikeasti niin helppoja toimenpiteitä kuin eri klinikoiden sivuilla mainostetaan. En kertakaikkiaan halua nähdä sitä vaivaa (ja kärsimystä?) ulkonäköni eteen että menisin leikattavaksi, vaikka raha ei olisikaan ongelma. Käyn mieluummin hemmottelemassa itseäni kasvohoidoissa, hieronnassa ja joogassa kuin lääkärissä.

Eksyksissä kauneudenhoidossa

Sitä vain tulee säännöllisin väliajoin mielitekoja, että voisi käydä hoidattamassa ihoaan (siis lähinnä kasvoja) jossain ammattilaisella. Jos vaikka nuo kuivat poskipäät siitä vähän riemastuisivat ja leuan pikkunäpyt saisivat kyytiä. Jos hoitoon saisi vielä ujutettua jonkin rentouttavan kasvo-, pää- tai jonkin muun hieronnan, niin a vot. Mutta se on vain niin vaikeata!
Ja ei ole kuulkaa kyse siitä, etteikö valikoimaa olisi. Päinvastoin! Minä lähdin selailemaan tuossa joutessani (kyllä, rikkaallakin voi olla joutoaikaa, vaikka joku sitä jossain kommenteissa epäili että jos rahaa on kerran niin paljon niin kai sitä keksisi parempaakin tekemistä kuin bloggaamisen) kauneushoitoloiden nettisivuja katsoakseni mitä on tarjolla. Lopetin neljännen paikan jälkeen, koska minä en ymmärrä mitään. Onneksi aika moni paikka on vähän selittänyt mitä missäkin hoidossa tehdään ja millaisiin ongelmiin siitä on apua.

Mutta silti. Jalkahoitoa, manikyyriä, lämpöneulausta, valoimpulssihoitoa, laserhoitoa, kiinteytyshoitoa, juonteidenpoistoa, selluliitin häätöä, botoxia, ripsipermanenttia, kestorajauksia, sokerointia, happibaaria, aromaterapiaa, suolahuonetta, lämminkiviterapiaa, silmänympäryshoitoa, vaihtoehtohoitoja, ultraäänipuhdistusta, mikrohierontaa, pigmentointia, rentouttavia kylpyjä, timanttihiontaa, hedelmähappohoitoa, anti-ageing-hoitoja, solariumia, infrapunasaunaa, intialaista päähierontaa, turvehoitoa, sprayrusketusta, kaulahoitoa, värianalyysiä... Vain muutaman mainitakseni.

Ajattelin että ostaisin äidille jonkun hemmottelu-rypynpoistohoito-paketin joululahjaksi, mutta taidankin päätyä vain lahjakorttiin, valitkoon hoidon sitten itse. Itsestäni tuo rentouttava kylpy ja lämminkivihieronta kuulostivat kaikkein miellyttävimmiltä.

Ripsiin väriä

Vaikka kerroinkin ostaneeni aimo kasan kosmetiikkaa, pitää paikkaansa sanonta "vanhassa vara parempi". Ja se vanhempi ja parempi on tällä kertaa Chanelin Inimitable (yllättävää kyllä, myös Ostolakossa-blogin Virve on huomannut tämän mascaran ylivoimaisen paremmuuden äskettäin. Minä olen tiennyt sen jo vuosia).
Menin ostamaan huumassani muutaman ripsivärin lisää ja olen nyt kokeillut niitäkin. Esteé Lauderin Double Wear tekee kyllä hyvää jälkeä, mutta sen poistaminen ripsistä oli oma projektinsa, kunnes menin kysymään neuvoa kosmetiikkaosastolta. Se lähtisi pois kuulemma lämpimällä vedellä, mutta on minulla silti ongelmia sen kanssa.
Sitten löytyy Guerlainia ja Cliniqueta ja taisi yksi Helene Rubinsteinkin olla joukossa. Kaikki ihan kivoja, mutteivät pärjää tuolle Chanelille.

Jotain uuttakin on löytynyt kyllä, nimittäin YSL:n Perfect Touch-meikkivoide. Se sivellinpakkaus vaikutti ensin tosi metkalta, mutta toden puhuakseni se jättää vähän raidallista jälkeä, joten onneksi ostin samalla reissulla myös meikkivoidesiveltimen, jolla levitän tuon voiteen. Se vain tekee mielestäni kevyen mutta siistin ja kohtuullisen matan pinnan. Just sopiva jos haluaa näyttää hyvältä, muttei pakkeloidulta. Alle vielä kiiltoa poistava ja ihoa hieman tasoittava primer ja päälle kevyt puuteri, niin sillä mennään jo vaikka linnanjuhliin.
(ei pelkoa, ei ole tullut kutsua)

Itsensä perusteellista hemmottelua

Mainitsin jo aiemmin käyneeni kosmetologilla, hammaslääkärillä, jalkahoidossa ja kynsistudiolla. Ei se lista vielä siihen lopu, ehei. Näiden lisäksi olen hommannut itseni jo seuraaviin paikkoihin:
- kampaajalle, siellä ei tehty mitään ihmeellistä, leikattiin vain samaan malliin kuin aiemminkin on ollut, tykkään siitä sen verran. Muutamia uusia hiustuotteita tuli kyllä ostettua. Niin ja laitettua vähän raitoja hiuksiin antamaan ilmettä. Voisin käydä kampaajalla pesetyttämässä hiukseni joka toinen päivä ihan pelkästään sen hoitoainehieronnan takia. Instant nirvana.
- hierojalle. Kokovartalohieronta ja kymmenen kerran sarjakortti takaa sen että pysyn vetreänä loppuvuoden ja vielä keväälläkin. Tekee namia hartioille (istumatyöläinen...). En ole ennen käynyt hierojalla, mutta oli tosi kiva paikka, tykkäsin käydä.
- neurologille, oikeastaan juuri ensimmäisiä asioita mitä tein saatuani kuulla rahoista oli hankkiutua eräälle päänsärkyyn erikoistuneelle lääkäriasemalle, kärsin näet migreenistä. Se ei ole kauhean paha, mutta kiusallinen kuitenkin kohdalle sattuessaan. Sain ensimmäiseltä käynniltä lähetteen neurologille, tulin käyneeksi jo sielläkin ja hoitosuunnitelmaa on nyt vähän muokkailtu. Pääsen akupunktiohoitoonkin, katsotaan tehoaako se ja miten.
- tatuointistudiotakin suunnittelin, mutta toistaiseksi on mennyt sisu kaulaan. Olen haaveksinut enemmän tai vähemmän aktiivisesti tatuoinnista jo monta vuotta, mutta mitään en ole saanut sen hyväksi tehtyä eikä kuvastakaan ole mitään ideaa. Saati sijoituspaikasta. Asia siis kaivannee vielä himpun verran miettimistä.
- lävistysliikkeessä sen sijaan kävin jo ja napsautin molempiin korviin toiset reiät. Pitkän aikavälin haave, jota yritin joskus opiskeluaikoina, mutta ne tulehtuivat niin että jouduin ottamaan korut pois ja antamaan reikien kasvaa umpeen. Nyt jos kunnon lävistysliikkeessä tehtynä ja uusien neuvojen mukaan hoidettuna ne onnistuisivat.  
-joogassakin tuli käytyä, kun löysin sopivan paikan missä käydä. En ole koskaan ennen joogannut, mutta kuullut niin monelta, että se on hyvä harrastus, että päätin kokeilla.
- kuntosalille, siellä olen toki käynyt aikaisemminkin, mutten oman personal trainerin kanssa. Nyt tuli sellainenkin hankittua ja ehkä ihan hyvä, jo ekalla kerralla löytyi muutaman laitteen kanssa hieman virheellisiä liikkeitä. 


Niin ja parissa paremman luokan ravintolassakin on tullut käytyä tässä lähiaikoina. Olen aina pitänyt ulkona syömisestä, mutta noissa fine dining-paikoissa olen käynyt harvoin. Mietin kyllä että miksi näin, ei niiden paikkojen ruuat nyt niin kamalan kalliita ole, sitten tietysti tulee hintaa lisää jos juo paljon viiniä ruuan mukana, mutta minä en ole erityisen perso viineille. Hyvä ruoka menee alas ihan vedelläkin huuhdeltuna.
Perheeni kanssa olin eräässä ravintolassa syömässä oikein viimeisen päälle. Se oli pienimuotoinen juhlaillallinen meille, olihan minulla ainakin syytä juhlia ja perheellä myös, tietysti. Tarjoilijat olivat kyllä ystävällisiä, mutta heidän asenne muuttui suorastaan matelevaksi, kun aluksi tilattiin pari pulloa shamppanjaa pöytään (kyseisessä paikassa ei tunneta käsitettä "halpa shamppanja", joten niiden pullojen yhteishinta laskettiin satasissa jo). Vähän ärsyttävää, luulisi että sellaisessa paikassa shamppanjapulloja tilaillaan sen verran että kuuluisi ns. normaalijuttuihin.
Hyvää se shamppanja oli, ei siinä mitään. Ja ruuat myös, ei voi valittaa.

Vain muutama mitätön pikkujuttu...

Väitin aiemmin että olen välttänyt toistaiseksi tekemästä rahoillani yhtään mitään, mutta sehän nyt tietysti ei pidä paikkaansa. Mitään isompaa en ole hankkinut (paitsi pesukoneen), mutta esimerkiksi kosmetiikkaan ja muuhun kauneudenhoitoon olen saanut menemään jo nyt kohtuulliset määrät valuuttaa.
Ensimmäisiä asioita, joita tein heti sen jälkeen kun nuo raha-asiat alkoivat selvitä, oli hammaslääkärissä käynti. En ole käynyt hammaslääkärissä vuosikausiin, ei ole ollut mitään akuuttia tarvetta. Nyt sitten menin yksityiselle tarkistukseen ja aion teettää kaikki mahdolliset remontit, mille suinkin on tarvetta. Ehkä teetän jonkun hampaidenvaalennushoidonkin samalla, mutta mitään kuoria tai oikomishoitoja tai mitä hampaille nyt pelkän ulkonäön vuoksi tehdäänkin en harkitse ainakaan toistaiseksi. Ei minun näkyvässä purukalustossa mitään suurempaa kosmeettista vikaa ole, vaikkei se ihan tasainen olekaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut ryhtyä malliksi tai leffatähdeksi (tai edes turhaksi julkkikseksi), joten saavat olla purimet luonnontilassa.

Huolimatta nk. ongelmattomuudesta hampaissa riittää tekemistä. Reikiä on muutama pieni alku, yksi hammas on lohjennut, viisaudenhampaista kaksi on poistamatta ja toinen ahdistaa kuulemma naapuria ja sitten kiillepintojen kuluneisuuden perusteella lekuri epäili minun narskuttelevan hampaita öisin. Tämä narskuttelu onkin ikävä juttu, kun sitä ei välttämättä itse huomaa, mutta se saattaa vetää täysin jumiin ensin purentalihakset ja sen jälkeen niskan hartioita myöden. Ja se kuluttaa hampaita, pahimmillaan jopa saa hampaat lohkeilemaan (yksi lohjennuthan löytyi jo!), niin että tavasta pitäisi todellakin päästä eroon. Purentalihasjumppa vähentää lihasjännityksiä ja hampaisiin tehtävä suojaava purentakisko estää narskuttelun aiheuttamia haittoja hampaille.
En ole erityisen hammaslääkärikammoinen, mutta tuskin kai kukaan sinne mielellään menee. Käyttämälläni hammasklinikalla on kuitenkin vallan mukava asioida ja jopa ihan pelkkää poraamista varten kysyttiin, haluaisinko puudutusta sen ajaksi. Kiitos kyllä, kun kerran tarjotaan.

Hammaslääkärin lisäksi olen käynyt kosmetologilla teettämässä kasvoilleni ultraäänipuhdistuksen. Näin talvea kohti ihoni alkaa osoittaa jonkinlaisia kuivumisen merkkejä ja hoidon yhteydessä ihoa kosteutettiinkin. Älkää kysykö, mitä se kosmetologi teki, mutta jälkeen päin iho vähän punoitti mutta myöhemmin se tuntui ja näytti varsin hyvältä. Silmien ympäriltä myös poistettiin pari itsepäistä luufinniä, toivottavasti eivät tule takaisin. Ei ole vielä ainakaan näkynyt. Teetin jalkahoidon samalla kertaa ja nyt on kantapäät pehmeät kuin vauvan pylly! Sitä ihmettä ei hetkeen olla nähtykään...

Ja rakennekynnetkin tuli teetettyä, kun löysin monen suositteleman kynsistudion. Ei halpa, ei todellakaan mitä tein netissä hintavertailua, mutta hänen tekemiään kynsiä on kehuttu hyvin kestäviksi. Lisäksi se mitä hän kertoi kynsien tekemisestä ja siitä, mitä se vaatii, en todellakaan haluaisi mennä minkään kolmen päivän kynsikurssin käyneen tuoliin istumaan vaikka se olisi kuinka paljon halvempi.
Kynnet eivät ole erityisen pitkät vaan hyvin luonnollisen pituiset ja näköiset. Niissä on upea väri ja se onkin ainoa juttu, mikä niissä on kiinnittänyt huomiota. Muuten ne menisivät ihan normaaleista kynsistä. Vähän oli totuttelemista alkuunsa, koska rakennekynnet ovat paksummat kuin omat kynnet ja ne tuntuivat kömpelöiltä, mutta parissa viikossa olen tottunut niihin. Huoltoaika on ensi viikolla, silloin katsotaan uutta väriä ainakin, en tiedä mitä muuta niille tehdään.

Lisäksi eräänä ihan tavallisena arki-iltana vaeltelin tavaratalon kosmetiikkaosastolla ja sain upotettua nelinumeroisen summan meikkeihin ja muihin kosmetiikkatavaroihin... Olen (ollut) jonkinasteinen minimalisti kosmetiikkatuotteiden ja meikkien kanssa, käytän tutuksi tulleita ja hyviksi havaittuja tuotteita iholleni ja ostan lisää vasta kun edellinen on loppu. Ripsiväriäkin on tasan yksi kappale, se musta ja vedenkestävä. Luomiväripaletteja peräti kolme: ruskeasävyinen, vihreäsävyinen ja harmaa-musta-sävyinen. Hyvä puoli: kylppäri pysyy siistinä eikä tule koskaan valinnanvaikeusongelmia. Huono puoli: on se vähän tylsää.
Toivon silti, ettei minusta tule Ostolakossa-blogin Virven kaltaista kosmetiikkahamsteria, 52 kiloa meikkejä ja kosmetiikkaa on jo ehkä rahtusen liian paljon.

Mutta tosiaan tuli villiinnyttyä tuossa eräänä päivänä aika perusteellisesti. Ostelin kaikenlaista sellaista, mitä minulla ei ole, kuten aivan uudenvärisiä luomiväripaletteja (Virven viehtymys Diorin, ei Chanelin viisikoihin on ilmeisesti kybertarttuvaa), primerin, aurinkopuuteria, silmänympärysvoidetta, huulipunia ja -kiiltoja ja niihin soveltuvia rajauskyniä, kajaleita, ripsivärin, valokynän, meikkivoidetta, puuteria, poskipunaa (okei, vanha on jo loppumassa!) muutamaa väriä, puhdistusaineita, kosteusvoidetta, silmämeikinpohjustusainetta ja kaikkea muuta yhtä ja toista ihanaa, mitä kosmetiikkayritykset ovat naisraukkojen houkuttelemiseksi keksineet.
Tuli siinä kassalla vähän rykäistyä, kun loppusumma saatiin näkyville. Pankkikortilla maksaessa piti koko ajan hokea itselleen: "Ei, tämä ei ole vielä mitään. Älä vapisuta sitä leukaasi. Tämä ei oikeasti tunnu vielä miiiissssäääännn." Totta puhuen olen muutamia tuotteita diilannut eteenpäin jo kavereille, koska kotona ne eivät tuntuneetkaan niin hyviltä ideoilta kuin kaupassa. Minun täytyy oikeasti alkaa lukea noita kosmetiikkablogeja tarkemmin ja ihan oikeasti kirjata sieltä johonkin talteen sellaisten tuotteiden nimiä, joita kiinnostaisi kokeilla. Ja kerjätä myyjiltä niitä testipakkauksia kun aika monesta tuotteesta niitäkin löytyy.