Kotona on aina ollut lemmikkieläimiä. Koiria ja akvaarioita pääasiassa, mutta mahtuu joukkoon yksi kissa, pari kania, marsuja ja pikkujyrsijöitä. Itselläni yksin asuessani ei ole ollut lemmikkiä. Koiran hankinnasta olen haaveillut pitkään, mutta torpannut sen aina otsikon sanoilla: "Ei mulla olisi aikaa sille ja ei sen pitäminen niin halpaakaan olisi". Nyt molemmat (teko)syyt ovat menettäneet kaiken uskottavuutensa.
Niinpä harkitsen tällä hetkellä suht vakavasti koiran hankkimista (tai jonkin muun). Koirien kanssa ongelmaksi tulee rotu, jota en tietenkään osaa päättää, koska maailmassa olisi kymmenittäin kiinnostavia rotuja. Asiaa ei yhtään auta se, että vanhemmatkin ovat olleet aika kaikkiruokaisia koirien suhteen, meillä on ollut sakemanni, skotlanninterrieri ja cockerspanieli. Koirakirjojen selailu onkin aina yhtä turhauttavaa.
Afgaaninvinttikoira? Superkaunis, mutta sen turkin hoitaminen...
Amerikancockeri? Suloinen pikkukoira, mutta on silläkin turkkia.
Amerikanvesispanieli? Tosi harvinaisuus USA:n ulkopuolella, mahtaako Suomessa olla ainoatakaan yksilöä? Kuvien perusteella pidän tästä kuitenkin enemmän kuin irkusta, koska sen turkki ei ole niin extreme-kikkurainen.
Venäjänvinttikoira? Koirien aatelia, todella komea ilmestys.
Basenji? Veikeä kurttuotsa. Jossain lähistöllä asuu nainen, jolla on kolme basenjia ja ihailen aina niitä kun näen ne ulkoilemassa.
Basset artésien normand? En pidä houndista, mutta tämä olisi paljon nätimpi. Vaikka on se tietysti myönnettävä että kyllä ne hounditkin ovat metkannäköisiä
Basset bleu de gascogne? Jos asuisin Ranskassa ja harrastaisin metsästystä, tämä voisi hyvinkin olla valintani. Ei taida saada Suomesta (edes rahalla...)
Belgianpaimenkoita? Muunnoksista eniten silmää miellyttävät groenendael ja tervuere. Tässä olisi sellainen koira että uskaltaisi lähteä lenkille pimeälläkin.
Bichon havanais? Olisi pirteä pikkukoira.
Villakoira? Isovillakoira on aina hieno ilmestys, varsinkin trimmattuna.
Portugalinvesikoira? On varsinkin perinteisesti trimmattuna todella veikeä ilmestys.
Collie? Ei tarvinne esittelyä tai perusteluita... Pitkäkarvaisena, kiitos.
Mäyräkoira? Joko lyhyt- tai pitkäkarvaisena, koolla ei väliä. Ovat tosi persoonia.
Dalmatialainen? Jaksaa aina säväyttää kun jossain näkee. Ostaisin varmaan samanvärisen hevosenkin :)
Skotlanninhirvikoira? Mahtavan upeita koiria, erityisesti liikkuessaan.
Saksanpaimenkoira? Perinteinen mutta hieno rotu. Voi tosin olla vähän huono valinta kun ei tuota kokemusta ikiomista koirista ole.
Dobermanni? Upea koira, tämänkään kanssa ei tarvitsisi pimeätä pelätä. Samoin kuin sakemanni, voi olla vähän turhan haastava ensimmäiseksi koiraksi... Mutta saahan sitä haaveilla?
Cockerspanieli? Viehättävä kaikinpuolin, kuulunee top kymppiin.
Englanninspringerspanieli? Viehättävä myös tämä, kuten niin monet muutkin spanielit.
Sininen picardienspanieli? En ole ikinä livenä nähnyt, mutta kuvien perusteella olisi kauniin näköinen ja -värinen. Jos on vielä spanieleille tyypillinen luonne, niin olisi melkoinen pakkaus.
Papillon ja phalene? En osaisi ikinä päättää kumman valitsisin, eihän niillä korvien lisäksi muuta eroa olekaan. Suloisia pikkukoiria.
Gordoninsetteri? Ei kai erityisen yleinen rotu Suomessa, mutta näyttävä. Tykkäisin kovasti.
Kerrynterrieri? Jos selviää terrierien luonteesta, tämä olisi mahtava pakkaus.
Irlanninvesispanieli? Vaikka tuossa yllä kirjoitinkin pitäväni enemmän amerikkalaisesta serkusta, ainakin jos ulkonäköä katsotaan, niin olisi tämä silti todella veikeä. Rotumääritelmän tulkinta jaksaa aina hymyilyttää.
Cavalier King Charlesinspanieli? Kiva pikkuspanieli tämäkin.
Norfolkin- ja norwichinterrierit? Ihastuttavan ihastuttavia tomeria pikkuhaukkuja!
No niin, olen päässyt koirakirjaa vasta puoleen väliin ja lista on jo tämän pituinen. Jälkellä olisi vielä ainakin italianvinttikoira, saluki, novascotiannoutaja, shiba, kääpiösnautseri, sheltti, skotti ja niin edelleen. Koska en nyt ajatellut kuitenkaan perustaa kymmenien rotujen sekakenneliä, jatkan edelleen miettimistäni, joten perheenlisäysuutisia ei ole tulossa hetkeen.
(sitä paitsi uudessa vuokrakämpässä on lemmikkikielto. Ei tosin koske suuremmin häkissä eläviä pikkujyrsijöitä eikä akvaarioita)
Minä kyllä suosittelisin kääpiösnautseria :) on niin ihana ja energinen pikkukaveri, itsellä tällä hetkellä yksi. helppo kaikin tavoin, paitsi trimmaamisen osalta. Mutta senhän voi jättäää ammattilaiselle(:
VastaaPoistaItse tykkään spanieleista:) Suosittelen tutusumaan cockerin lisäksi esim. englanninspringerspanieliin, walesinspringerspanieliin ja kooikerhondjeen. Kaikki valloittavia tapauksia! Koirat on kyllä ihania seuralaisia. Vaativat aikaa mutta myös vastaavasti antavat niin paljon. On aian ihana tulla kotiin, kun vastassa on joku iloisena ja tyytyväisenä! Mulle koira luo myös turvaa pimeässä liikkuessa. En pelkää ulkona koiran kanssa yhtään samalla lailla kuin yksin!:)
VastaaPoistaCoton de tulear, nimimerkillä omistan 3 kpl Hki.
VastaaPoistaItse täytyy ehdottomasti sanoa, että villakoira voittaa kaiken. Asiaan toki saattaa vaikuttaa oma villakoira, mutta on ne niin hassuja, lempeitä ja nättejä koiria, että ei mitään rajaa!
VastaaPoistaJos mulla olisi rahaa (ja jos meillä ei olisi jo kahta karvaturria :D) niin hankkisin heti dalmatialaisen <3 Koira on kaikessa erikoisuudessaan mahtavannäköinen ilmestys katukuvassa! :)
VastaaPoistaJos ihan ensimmäistä koiraa hankkii, niin ei kantsi palveluskoiraa - jollei sitten tosissaan harrasta sen kanssa ;). Meillä on ollut englanninspringerspanieli kohta 30 vuotta enkä vaihtais rotua :D, on todella monipuolinen! Tietty kaikki riippuu siitä mitä siltä koiralta haluaa ja mitä sen kanssa haluaa tehdä.
VastaaPoistaListastasi ESS:n lisäksi hyvät fibat itselleni antaa irlanninvesispanieli, norfolkinterrieri, kerrynterrieri ja basenji. Koirakamuilla näitä, ja kivoja tapauksia ovat myös :)
Hei törmäsin tänään sinun blogiisi, kiva että jaat ajatuksiasi ja pelkojasi.... luin vähän noita vanhempia postauksiasi niin olen ihan "kärryillä" mutta jäi kysymys merkiksi että kun jäit pois töistä( näin ymmärsin) niin mitä meinaat tehdä nyt? (ei ole pakko vastata jos on liian henkilökohtaista) mutta ajattelin että onko sinulla ollut suuri haave vaikka kiertää maapalloa tai jos olet taitelija sielu joka on tehnyt töitä että pystyy elättämään itsensä ja nyt kun tämä siunaus tuli niin teet sitä mistä unelmoit. Toivottavasti tajuat edes mitä haen
VastaaPoistatakaa.
bella-
Itse lähdin koiraa valitessa liikkeelle siitä, mitä haluan sen kanssa harrastaa ja miten paljon on aikaa sitä lenkittää. Toinen huomioonotettava asia oli turkinhoito ja mahdollinen runsas karvanlähtö.
VastaaPoistaVarsinkin ensimmäistä koiraa valitessa kannattaa kyllä huolellisesti harkita rotua ja tutustua eläviin yksilöihin. Älä valitse vain ulkonäön perusteella!
Cavalier King Charlesin spanieli on ihana, hauska, suloinen ja viehättävä ekaksi koiraksi, suosittelen!
VastaaPoistaNiin, minäkin pohdin tuota töistä pois jäämistä. Esim. minulle se ei olisi itsestäänselvyys, jos vaikka lottopotti pärähtäisi (monet lottovoittajat tuntuvat anonyymihaastattelujen perusteella jatkavan normielämää työssäkäynteineen ja muineen - samoin monet julkisuudesta tunnetut rikkaat, joilla ei olisi varsinaisesti tarvetta enää lisätuloille). Varmaankin itse jatkaisin työssäkäyntiä elämänsisällöllisistä syistä, jonkinlaisesta kunnianhimosta ja siksikin, että olen valinnut alan, joka kiinnostaa minua.
VastaaPoistaJäi vain kiinnostamaan, että oletko tosiaan aikeissa jättäytyä lopuksi elämääsi pois työelämästä vai esim. kouluttautua jollekin vähäpalkkaiselle unelma-alalle tms., nyt kun taloudellisesta puolesta ei ole tarvis kantaa huolta? Oletan tässä, että jos tykkäisit nykyisestä työstäsi, et olisi irtisanoutunut. :) Vai onko unelmasi nimenomaan sellainen elo, ettei tee mitään työksi luokiteltavaa? Ei kai siinäkään mitään väärä sinänsä ole. Mutta ehkä siis kysymykseni oli vähän samansisältöinen kuin aiemmalla nimim. anonyymillä / bella-:lla.
Tsemppiä koirarodun valintaan! Hyviä vaihtoehtoja riittää. :)
Meillä on aina ollut labradorinnoutajia :) Mielestäni aivan ihana rotu!
VastaaPoistaJuu, jokaisella rodulla on vannoutuneet kannattajat ja taatusti myös hyvät puolensa. Lopulta olen kyllä ihan kiitollinen että valintaa ei tarvitse nyt just tehdä. Katsotaan sitten jos joskus pääsen sinne maalle muuttamaan että millaisen koiran valitsen. Vai otanko koiraa lainkaan.
VastaaPoistaBellalle ja M:lle, irtisanouduin tosiaan nykyisestä työpaikasta enkä vielä tiedä, mitä aion tehdä. No, kesäisin puutarhanhoito varmasti nappaa ison osan ajasta (ja keväästä ja vielä syksystäkin), ainakin jos edes puolet suuruudenhulluista unelmistani toteutuvat joskus. Talvisin voisin sitten matkustella. Eikä ole niin sanottua ettenkö menisi esim. sopiviin osa-aikatöihin jonnekin tai sitten alkaisin tehdä vapaaehtoistyötä, eläimet ja luonto kun ovat aina olleet lähellä sydäntä.
Kannattaa vähän katella myös noita rotujen terveystilanteita. Huonot lonkat vaivaa nykyään useita koirarotuja ja muut perinnölliset sairaudet. Vaikka rahaa olisi eläinlääkäriin ei silti aina aina auta ja se suru on kova...
VastaaPoistaAnoppi on eläinlääkäri ja sillä on ihan hirveitä juttuja joidenkin koirarotujen yleisistä perusterveysongelmista, esim. mahalaukun kääntymisistä ympäri. Hrrh. Kannattaa tosiaan miettiä noita koirarotuja myös siltä kannalta. Ja tsemiä jatkoon!
VastaaPoistaSuosittelen sekarotuista!
VastaaPoistaMinulla oli vielä pari vuotta sitten ihana Novascotiannoutaja, mutta valitettavasti se jouduttiin lopettamaan 4.5 vuoden ikäisenä koska se oli vakavasti sairas... Kuitenkin tuossa 4.5 vuodessa ehti eläinlääkäri-kuluihin tuhlaantua huimia summia, koiraa vaivasi reuma, jonkinlainen kasvain ja lonkissa ja silmissä oli vikaa. (Myöhemmin monilta muilta koirani sisaruksilta löytyi samoja sairauksia.) Kuitenkaan en välittänyt hetkeäkään siitä kuinka paljon "jouduin koiraani tuhlaamaan", mutta se suru ja tuska mitä vieläkin tunnen on kauheaa...
VastaaPoistaJoten suosittelen tutkimaan koiran "taustat" tarkasti ettei vanhemmilla ole mitään sairauksia.. "tollerit" ovat kuitenkin ihania koiria jotka ovat lähes aina iloisia ja energisiä ja palvovat omistajaansa!
Kokeneena koiraihmisenä suosittelen lämpimästi kaltaisellesi kaupungissa asujalle Shetlanninlammaskoiraa :) Vähän kuin collie: fiksu, kaunis, turkki kaipaa vain harjausta ja joskus pesua. Pieni muunnos pitkäkarvaisesta colliesta! :) Rokotukset pitää vaan muistaa, liikunta ja oikea ruokinta :)
VastaaPoistaMinun koira on Berner Sennen, on ollut, nyt ei ole pitovaikeuksien takia..
VastaaPoistaJoo, noita eri rotujen terveysongelmia sopii kyllä pohtia ja niiden kanssa onkin oltava tarkkana. Ei se eläinlääkärikuluihin mennyt raha niin närästä, mutta koiran (tai muunkaan eläimen) kärsimistä ei kestä katsella eikä se ole reiluakaan.
VastaaPoistaRescue-koiraakin kannattaa hankita. Voisit antaa kodin sitä oikeasti harkitsevalle. Mitään erityisen haastavaa tapausta ei tietenkään ensimmäiseksi koiraksi, mutta järjestöltä osaisivat varmasti neuvoa millainen sopisi ensimmäiseksi koiraksi.
VastaaPoista*tarvitsevalle, ei harkitsevalle...:)
VastaaPoistaLöytöeläintä minäkin suosittelen. Itselläni on ollut paljon löytökissoja hoidossa ja yksi omakin. Kaikki ovat olleet aivan ihania, sosiaalisia ja silmin nähden onnellisia kun ovat päässeet ihmisen hoiviin.
VastaaPoistaSiskollani on Virosta tuotu löytökoira ja se on myös äärimmäisen kiltti ja lojaali sitä hoitaville (sisko, hänen miehensä sekä isämme).
Eivät nämä löytöeläimet kuitenkaan mitään löllyköitä tohveleita ole olleet! Omaa päätä toki löytyy ja minunkin kissani on erittäin fiksu ja kekseliäs, olen mm opettanut sille temppuja.
Rescue-koiraa en ehkä harkitsisi tietyistä syistä (tai no, riippuu tapauksesta), mutta löytökissan hankinta on melko varma juttu, jos päädyn kissan hankkimaan.
VastaaPoistaAmerikankääpiöterrieri. Siinä on täydellinen pakkaus! Sopii niin kerrostaloon kuin isompaakin, turkin hoito ei ole vaativa, ja terveys melkein parasta mitä voi olla. Käy ihmeessä lukemassa ja tutustumassa kenneliin: http://www.toyfoxkennels.com/ :) Ite tykästyin tähän rotuun ja ehkä joku päivä sellasen hankin toisen koiran seuraksi (:
VastaaPoistaMeillä itsellä on ollut Englannin Cockerspanieli ja se oli mitä ihanin otus! Ei haukkunut sisällä, totteli hyvin, oli erittäin ihmisystävällinen. Tuli toimeen jopa pienten lapsien kanssa. Sai mukulat vetää sitä korvista ja hännästä ja läpsytellä pehmoleluilla mutta ei sanonut mitään. ^^ Ja helppo hoitoinen myöskin. :)
VastaaPoista-MääVaan
Cavalier kingcharlesinspanielit ovat hurmaavia ja loistavia tapauksia ensimmäiseksi koiraksi. Sen sijaan esimerkiksi novascotiannoutajaa en suosittelisi ensimmäiseksi, tuppaavat olemaan yllättävän haasteellisia.
VastaaPoistaKissoihin olen kuitenkin itse hullaantunut koiriakin enemmän ja jos päädyt kuitenkin ottamaan kissan, voin suositella ragdoll -nimistä rotua. Käsittämättömän suloisia.