1.12.10

Rahojen alkuperä

Olen usein miettinyt tämän perinnön jättäneen amerikansedän elämää ja sitä, miten hän sai koottua niin suuren omaisuuden ja että miksi se päätyi tänne Suomeen. Minä en näet tiedä. En saanut perinnön mukana mitään tunteikasta kirjettä, jossa olisi selitetty kaikki. Ei ole olemassa muuta kuin testamentti ja se mummon mainitsema juttu, että tämä setä suunnitteli sitä jo aikaisemmin.

Mummolta olen kuitenkin saanut tiristettyä jotain tietoa sedän (ei se ole varsinaisesti setä, ei minulle eikä mummolle, mutta käytän nyt kuitenkin sitä sanaa, koska mummon serkku olisi niin kömpelö termi) elämänvaiheista, mutta eipä hänkään tiedä kuin pääkohdat. Kirjeenvaihto ei ollut koskaan erityisen aktiivista ja setä vieraili Suomessa vain muutamia kertoja.

Hän oli joka tapauksessa syntynyt joskus ennen toista maailmansotaa ja oli nuori aikuinen kun taloudellinen nousukausi alkoi sotien jälkeen niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Näihin aikoihin liittyy jotenkin se, että hän perusti ensin jonkin pikkuisen nyrkkipajan tai sellaisen, jonka toiminta laajeni, sitten se yhdistettiin toiseen yritykseen, sitten taas laajennuttiin ja lopulta kyseessä oli maailmanlaajuinen bisnesjätti, josta setä omisti edelleen jonkinlaisen osan. Eläkkeelle jäädessään hän myi oman osuutensa muille osakkaille, osti hienon talon ja eli eläkepäivänsä mukavasti, joskaan ilmeisesti ei erityisen loisteliaasti.

Tämä on se tarina, jonka kuvittelen olevan eniten totta, mitä olen saanut selville tutkiessani yritysten historiikkeja sun muita. Varsinkin sieltä alkuvaiheista on tietoa kuitenkin tarjolla hyvin vähän. Ja miten setä itse päätyi tällaiseen tilanteeseen, ei mitään käsitystä. Oliko se hyvää onnea, kovaa työtä, bisnesvainua vai mitä. Mummokaan ei tiedä, heidän kirjeenvaihtonsa ei käsittele tällaisia arkisia asioita.

Miksi setä sitten testamenttasi omaisuutensa tänne Suomeen, minulle? Mummo tiesi kertoa sen verran, että setä ei koskaan oikeastaan pitänyt siitä amerikkalaisesta elämäntyylistä. Hän oli kyllä syntynyt Amerikassa, mutta suomalaisten siirtolaisten perheeseen ja ehkä hän ajatteli vielä myöhemmälläkin iällä, että Suomessa ollaan jotenkin järkevämpiä, että on fiksumpaa testamentata rahat Suomeen (välihuomautus: jos hän olisi tiennyt suomalaisen verokarhun ahneuden, olisi kyllä saattanut jättää tämän tekemättä). Lapsiahan heillä ei vaimonsa kanssa ollut (olisi kiva tietää, onko tämän takana jotain erityistä tarinaa) ja sukulaisia muutenkin vähän siellä puolen valtamerta. Sen sijaan mummo oli Suomessa ehkä niitä läheisimpiä sukulaisia ja aina Suomessa käydessään he mummon luona olivatkin vaikka sukulaisia olisi ollut muuallakin.

Silloin kun he viimeksi kävivät Suomessa, ei minun siskoni ollut vielä syntynyt, minä olin sellainen pikkuinen tyttö. Ilmeisesti tämän perusteella hän sitten päätti tehdä testamentin minun hyväkseni. Tulee väistämättä ajatelleeksi, että ei ollut kyllä vahvalla pohjalla se päätös, mutta en minä suoranaisesti valita. Jos setä olisi kuollut ennen vaimoaan, vaimolle olisi taattu kunnolliset elinmahdollisuudet, mutta täti kuoli joitain vuosia aikaisemmin.
Viimeisinä vuosinaan setä oli tiettävästi hyvin heikossa kunnossa, hän asui jossain hoitokodissa tms ja kuoli yksin. Tai ei ainakaan sukulaisia siis ollut lähistöllä, tiedä sitten jos on ollut laajakin tuttavapiiri.

Olisi kyllä kiinnostavaa lähteä käymään joskus noilla seuduilla, missä setä asui, jos vaikka saisi jotain kautta yhteyden joihinkin hänen tuttaviinsa. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, millainen ihminen tämä setä oikein oli, sitten lopulta... Tosin jos se totuus ei olekaan yhtä ruusuinen kuin kuvittelen, niin ehkä olisi syytä antaa olla.

10 kommenttia:

  1. Siteeraanpa tuota sun aivan ensimmäistä tekstiä: "Köyhä kerjäläinen saa jättiläisperinnön joltain kaukaiselta amerikantädiltä ja kaikki huolet ovat silmänräpäyksessä ohitse. Mutta se on satu, ei sellaista tapahdu oikeassa elämässä. Eihän?
    Totta, ei niin tapahtunut nytkään. Ensinnäkään se ei ollut amerikantäti vaan kanadansetä."

    Olikos se nyt sitten kanadansetä vai amerikansetä? Vai mielikuvituksensetä? ;)

    VastaaPoista
  2. Tai sitten on maantiedon tunnit unohduksissa, koska Kanada on Amerikassa.

    VastaaPoista
  3. eikös tästä nimenomaan ollut aiemmissa postauksissa puhetta, että turvallisuussyistä sisko voi olla veli ja sukulainen kaveri ja eilen tarkoittaa tällä viikolla etc...

    VastaaPoista
  4. Tai sitten kirjoittaja sai nyt vaan pelastettua tilanteen kuittaamalla maantiedosta.

    Satuahan tämä on. Eivät rikkaat ajattele näin, ainakaan rikkaan perheen nuoret eivät ajattele näin. Enkä myöskään ole vanhemmissani nähnyt mitään samanlaista kuin tässä kirjoittajassa.

    Saathan sinä haaveilla ja kirjoittaa haaveistasi, mutta paskapuhetta tämä on. Älä suutu :)

    VastaaPoista
  5. Onko sillä mitään väliä onko tämä totta vai tarua? Viihdyttävää tekstiä joka tapauksessa. Täällä on musta erittäin järkeviä pohdintoja rahasta, sen tuomista hyvistä ja huonoista puolista ja sen vaikutuksista "taviksen" elämään joka haluaa taviksena pysyäkin rahojensa kanssa.

    VastaaPoista
  6. Niin, tuskinpa tätä kovin moni todeksi uskoo... Jotenkin mulle ainakin välittyy kuva ehkä hieman tylsistyneestä (kenties työttömäksi jäänyt?) mutta fiksusta naisesta, joka täällä haaveilee toisenlaisesta elämästään. Mutta siitä viis, hauskahan näitä on lukea, hyvin kirjoitat. Tsemppiä siis sinne! :)

    VastaaPoista
  7. Tämän tarinan totuutta ihemttelen ihan siitä syystäkin, että perintölait eivät mene ihan niin, että koko omaisuutensa voi testamentata yhdelle ihmiselle.. Siskollasi, vanhemmillasi ja mummollasi olisi lakioikeus perintöön... Hauskaa lukemista, pohdintaa vain omakin kommentini..

    VastaaPoista
  8. Löysin tämän blogin tänään ja olen nyt mieleenkinnolla kahlannut läpi kaikki aiemmat postaukset. Kirjoitat todella hyvin ja tekstisi on mielenkiintoista ja helppolukuista :)
    Ja itse kyllä uskon, että olet kyseisen perinnön saanut. Tai mitäs väliä sillä oikeastaan edes on!? Pääasia, että porukka viihtyy blogisi äärellä ;)

    Niin, ja vaikka perintöasioihin en olekaan mitenkään perehtynyt, niin tuohon yhteen kommentiin viitaten - eikö Amerikassa/Kanadassa ole erilainen perintölaki kuin Suomessa? Siellä ehkä saa testamentata perintönsä ihan kenelle haluaa...

    VastaaPoista
  9. edellistä ylempi anonyymi, perintölaki riippuu oikeussysteemistä. Suomessa perintöä voi testamentilla antaa vain 50% omaisuudesta, loput jaetaan puolison, lasten, sisarusten etc kesken, ketkä nyt ovat perillisinä. en ole pohjois-amerikkalaisten perhe- ja jäämistöoikeuden asiantuntija, mutta käsittääkseni ainakaan USAssa mitään rajoituksia ei ole. testamentata saa miten haluaa ja kenelle haluaa, ja tuskinpa kanadassa on kovin erilainen laki.

    Koska kyseinen testamentti on tehty kanadassa ja omaisuuskin siellä sijaitsi, ei ole olemassa mitään syytä miksi kanadalaista lainsäädäntöä ei sovellettaisi testamenttiin. näin ollen, perintö on varmaankin totta. (ja jos ei ole, täytyy nostaa hattua kirjoittajan effortille postata näin paljon pelkkiä keksittyjä juttuja. mulla ainakin loppuisi mielikuvitus aiemmin. ;))

    VastaaPoista
  10. ^ Suomessa rintaperilliset ovat ainoita, joiden oikeutta perintöön ei voi testamentilla kumota. Mikäli testamentti on, ja rintaperilliset vaativat siitä lakiosansa (perinnöstähän voi myös kieltäytyä), jää muille testamentissa mainituille tahoille jaettavaksi 50% perinnöstä. Jos testamenttia ei ole, lapsettoman perittävän perii tietysti ensisijaisesti hänen puolisonsa. Mutta oman puolisonsa voi testamentilla tehdä perinnöttömäksi, lapsia ei voi.

    Eli vaikka tässä kanadanameriikansedän tapauksessa oltaisiinkin sovellettu suomalaista perintöoikeutta, olisi setä puolisottomana ja lapsettomana voinut aivan hyvin testamentata omaisuutensa kumminserkunkaimalleen. Ja kuten sanottua, ameriikanmalli on oletettavasti vielä paljon Suomen vastaavaa lepsumpi.

    VastaaPoista