Liioittelin ehkä hieman antaessani ehkä sellaisen kuvan, ettei minulla olisi kerrassaan mitään tekemistä laiskottelun ja lorvimisen lisäksi. Olen pitkin talvea puhunut siitä, että sitten kun alkaa oloneuvoksen päivät kyllästyttää, olisi kiva keksiä jotain järkevää ja mielekästä tekemistä, ehkä jopa mahdollisuutta kehittää itseään. Ei ehkä kokopäivätyötä, mutta jotain.
Jotain on todellakin löytynyt. Olen jonkin aikaa ollut osa-aikaisena (mitään työaikaa tai tuntimääriä ei ole, teen töitä silloin kun ehdin ja on tarvis) mukana eräässä it-alan yrityksessä. Työni on kaksijakoista: pääsen loistamaan siinä jo hankitulla ammattitaidollani, mutta se toinen homma on sellaista, etten ole ikinä ennen tehnyt sitä. Se on osin open source - projekti, saan siitä jonkinlaista korvausta vaivanpalkaksi, mutta enhän minä sitä rahan takia tee.
Ei varmaan liene vaikea arvata, etten kerro hirveästi enempää työstäni tai tästä firmasta, tyydyn vain toteamaan, että olen tainnut löytää henkisen kotini. Firma on vähän sellainen "propellihattupulju", siellä tehdään kivoja juttuja ja jos siinä samalla tapahtuu kasvua, se on vain plussaa. Ei tämä nyt tietysti koko totuus ole, voittoahan sen on tuotettava ainakin jollain aikavälillä, että pystyy toimimaan ylipäänsä, mutta sekin on onnistunut. Ja tärkeintä minulle on se, että minulla on mielekästä tekemistä enkä ihan kokonaan tipahda alan kuvioista, vaikken säännöllisessä kokopäivätyössä olekaan.
Ne jotka joskus aikanaan kommentoivat, että kyllä ihmisellä pitää jotain työtä olla, saattoivat olla oikeassa. Ainakin minulle työ maistuu ihan eri tavalla nyt kun se ei ole pakko ja se on mielekästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti