Sitä aina kuuntelee ympäriinsä, jos joku esittäisi jonkin uuden tavan viihdyttää itseään. Niinpä tuossa joku päivä istun kahvilassa (olin taas skipannut aamupalan ja mennyt sen sijaan kahvilaan kaapimaan jotain hyvää ja ei-itse-valmistettua mahaani), kun viereisessä pöydässä käytiin keskustelua keikoista. Ensimmäinen sanoi: "Jos mulla olis joskus rahaa, mä lähtisin sen-ja-tän keikalle jonnekin päin maailmaa". Toinen säestää: "Tämä-ja-tuo artisti esiintyy joskus-lähitulevaisuudessa paikassa x, sinne mä haluaisin päästä".
Varmasti kelpo ideoita sijoittaa rahaansa, mutta ei minulle. Minä en pidä keikoista enkä minä pidä yhdestäkään laulajasta tai bändistä niin paljon, että olisin valmis sietämään keikkojen epämukavuutta, saati maksamaan siitä lipun muodossa kohtuullisen summan rahaa ja laittautumaan mahdollisesti pitkienkin matkojen päähän. Istun mieluummin kotona kuuntelemassa jotain hyvää levyä ihan rauhassa itse kuin lähden katsomaan samaa artistia livenä.
Keikat ovat yhtä tuskaa. Joko saat paikan ihan lavan edestä, jolloin musiikki soi niin kovalla, että korvissa soi vielä viikko sen jälkeenkin vaikka olisikin ollut korvatulpat. Puhumattakaan siitä, että näet artistin ja lavashow'n sammakkoperspektiivistä eli et juuri lainkaan. Lisäksi kaikki takana olevat tönivät sinua ja saat pelätä litistyväsi lavan reunaan. Tai sitten saat sen paikan sieltä piippuhyllyn viimeisestä rivistä, jolloin et näe mitään etkä kuulekaan juuri sen enempää, mutta rahaa siitäkin saa maksaa. Ei minun juttuni.
Ulkomaan reissulle lähteminen jonkin keikan takia ei kuulosta kovin kiehtovalta ajatukselta minusta, mutta toisaalta suomalaisissa artisteissa ei ole oikeastaan ainoatakaan sellaista, jota haluaisin kuunnella edes ilmaiseksi. Suomalaisen kevyen musiikin tuntemukseni rajoittuu Nightwishiin ja Sunrise Avenueen, sekä tunnustan fanittavani edelleen Daruden Sandstormia ja Raptoria, jälkimmäistäkin lähinnä nostalgiasyistä. The-vakavastiotettavat-musiikkifriikit eivät tunnusta koskaan kuulleensakaan moisia nimiä.
Että varmasti ihan jees tapa viettää aikaa ja kuluttaa rahaa, mutta ei jaksa minua kiinnostaa.
Oopperaan voisinkin mennä. Ei sillä että olisin mikään suunnaton oopperafani, mutta siellä ainakin saisi istua rauhassa ilman pelkoa siitä, että joku kaataa tuopillisen olutta päällesi vahingossa. Akustiikka on kunnossa, kuulo ei vaarannu eikä kukaan töni. Väliajallakin tarjoilu koostuu jostain muusta kuin ylihinnoitellusta oluesta ja pizzaslaissista.
No olen kyllä ihan samaa mieltä. Sama juttu myös festareiden kohdalla, mua ei ikinä saisi lähtemnään useammaksi päiväksi ja yöksi nukkumaan johonkin hikiseen telttaan, ryyppäämään aamusta iltaan ja sitten hyppimään keikloilla. Jotkut kaverit ei tunnu tajuan tätä, oon kuitenkin vasta 21 ja ilmeisesti tässä vaiheessa olisi kuulunut käydä vähintään yksillä festareilla. Mutta ei niin ei. Mielummin menisisn vaikka teatteriin tai katsomaan jonkun musikaalin:) Onneksi on muitakin joita ei keikat kiinnosta:D
VastaaPoistaOlin aika tarkkaan vuosi sitten Apocalyptican keikalla Lahden Sibeliustalolla. Siellä me tönötettiin jokainen omalla penkillä konserttisalissa ja nautiskeltiin sivistyneesti sellohevistä. Suosittelen samalla lailla järjestettyä keikkaa sinullekin, oli nimittäin ihan mahtavaa. Ahtain paikka oli, kun vieruskaveri ei luovuttanut minulle osuuttani kyynärnojasta. Koska sali oli muotoiltu nousevaksi kuten elokuvateatterissa, ei edes haitannut että loppuajasta väki vallan villiintyi ja osa nousi jopa seisomaan! :)
VastaaPoistaMust keikoilla on ihanaa, siel on sellanen yhteenkuuluvuuden tunne. Tuhansia ihmisiä ja kaikilla on ainaki yks yhteinen kiinnostuksen kohde.
VastaaPoistaTosin myönnän että ikäni saattaa olla syy mielipide-eroon tässä asiassa :D Me teinit ollaan innoissamme kun saadaan hyppii, pomppii ja riehuu suosikkibändin keikalla :)
...Ja juuri tämän takia musadiggarit suosivatkin mielellään pieniä klubikeikkoja :) Myös musiikilla (ts. sen kohderyhmällä) on suuri vaikutus siihen, miten yleisössä käyttäydytään. Noilla lempibändeillä voi kyllä olla aika mahdoton löytää miellyttävää keikkakokemusta :D
VastaaPoistaJoo, festareista en halua edes puhua... Kerran on sellaisillakin oltu ja kiitosta vain, mutta se riitti. Ja erityisesti jos Suomen sää tarjoilee sitä perinteistä festarikeliä eli taivaalta sataa ämmiä äkeet selässä. Olen ihan liian mukavuudenhaluinen moiseen. Joitain kaupunkifestareita voisin harkitakin, mutta niissä harvoin on sellaisia bändejä joista olisin edes etäisesti kuullut koskaan.
VastaaPoistaPienet klubikeikat olisivatkin varmasti poikaa, vaan kun ei tiedä bändejä eikä sitten niitä keikkojakaan.