7.11.10

Muita lemmikkejä

Joku päivä sitten pohdiskelin koiran hankintaa, joka ei onnistu koska a. en osaa päättää rotua ja b. uuteen asuntoon ei koiria tai kissoja haluta otettavan. Mutta eihän hätä tämännäköinen ole, ei suinkaan. Olen harkinnut jo semi-vakavasti jotain pikkujyrsijääkin.

Esimerkiksi marsu olisi tosi veikeä otus. Eräs kaverini kasvattaakin marsuja pienimuotoisesti. Hänellä on ollut niitä lemmikkinä jo kai kymmenkunta vuotta, mutta vasta viime aikoina hän on teettänyt ensimmäisen poikueensa. Ja jos väri pitäisi valita, niin se olisi ilman muuta yksivärinen American crest. Voiko olla ihanampaa kuin yksivärinen marsu, jolla on vaalea laikku otsalla? Tosin marsuilla olisi kyllä muitakin erittäin viehättäviä värejä, mutta hei, ainahan niitä voi ottaa vaikka pari kappaletta!

Gerbiilitkin olisivat ihastuttavia enkä todellakaan tiennyt, että niitäkin löytyy mitä erilaisimmissa väreissä! En erityisesti tunne gerbiiliä lemmikkinä, joten katselen siis ainoastaan värejä. Argente, grey agouti ja honey fox olisivat kauniita ja mikseivät toki myös siamese ja silver nutmeg. Ja oikeastaan vähän kaikki muutkin. En usko, että gerbiilit olisivat aivan äärettömän vaativia hoidettavia, huolellisella tutustumisella eri nettilähteisiin selviäisi varmasti aika pitkälle.

Ja entäs kesyhiiret sitten! Tosin nämä taitavat haiskahtaa jossain määrin, joten ne eivät ehkä ole lemmikkilistani kärkisijoilla. Mutta eivät nuo netistä katsotut kuvat haise lainkaan. Ja niiltäkin löytyy mahtavia värejä ja kuvioita, kuten vaikkapa brindle tai rumpwhite tai sable... Nättejä pikkuisia hörökorvia nämä hiiret.

Rotat sen sijaan eivät ole minusta kovin kiinnostavia. Tai siis jostain syystä pidän niitä suht haastavina hoidettavina niiden älykkyyden ja sosiaalisuuden takia. Ei se kai periaatteessa ole hankala hoidettava, mutta vaatinevat enemmän aikaa ja huomiota omistajaltaan kuin jotkin muut lemmikkijyrsijät.

Hamsterit ovat oikeastaan suosikkejani näistä pikkujyrsijöistä, tosin niitäkin on montaa eri lajia. On syyrianhamsteri ja kasa kääpiöhamstereita: talvikko eli venäjänkääpiöhamsteri, roborovskinkääpiöhamsteri, campbellinkääpiöhamsteri ja kiinankääpiöhamsteri.
Mitä olen selvittänyt, syyrialainen on noista isoin ja erakko ja äärettömän suloinen. Katsokaa nyt vaikka tätä viestiketjua (plus surffatkaa eteen- ja taaksepäin), niin olette ihan varmasti myytyjä näille. Kaveripiirissä on yksi, jolla on syyrialaisia pari kappaletta ja joskus olen saanut ihan pitää niitä käsissäni, kun olen illalla ollut käymässä ja ne ovat alkaneet touhuilla. Tosi luottavaisia pikku mötiköitä. Kaveri puhuu mielellään hamstereista jos vain kysyy, joten sieltä saisin ensi käden hoito-ohjeitakin varmasti.
Eivät talvikotkaan yhtään hassumpia ole ja vaikka niillä ei näytä olevan samanlaista värien ja turkkimuunnosten runsautta kuin syyrianhamstereilla, niin ovat ihan tuollaisenaankin mahdottoman suloisia.
Campbellit ovat aika tavalla talvikoiden näköisiä, mutta värejä niillä näyttää olevan enemmän tarjolla. Eivätkä ne kiinankääpiöhamsterit tai roborovskitkaan ole yhtään pahannäköisiä, vaikken tähän nyt jaksa noita kuvia linkittääkään enempää.

Olisihan näiden lisäksi tarjolla vaikka mitä maaoravaa, hyppymyyrää, seeprahiirtä, perpallidusta ja mitä kaikkea muuta. Mutta katsotaan nyt näitäkin, että mitä teen ja millä aikataululla.

(tää on just niin tätä: "Katsotaan nyt...")

12 kommenttia:

  1. kannatta tutustuu richardsonin maaoravaan! Ihana veikee hyyppäri jonka touhui seuratessa ei tuu ikinä tylsää! Plus ne osaa käyttää vessaa :)

    VastaaPoista
  2. Yksi eläinlaji mihin kannattaa tutustua, on myös kani :) Yleensä tavalliselle tallaajalle tulee kai kanista mieleen eläin, joka viettää koko päivän häkissä piilossa, eikä kovin monella ole hyviä mielikuvia näistä otuksista, koska jonkun mummon kaiman kummilla on ollut "sellainen valkoinen punasilmäinen pupu, joka yritti vain purra eikä tehnyt muuta kuin istua kökötti". Kanit on kuitenkin todella aliarvostettuja, sillä ne kilpailee ehdottomasti seurallisuudessaan koirien kanssa. Uros on yleensä suht varma valinta, mikäli tahtoo "minikoiran" - omat kokemukseni puhuvat tämän puolesta, jok'ikinen uros on käänneltävissä ja väänneltävissä miten tahtoo, ja huoneessa kun liikkuu tulee poitsu aina moikkaamaan ja rapsuteltavaksi :) Naaraat on ainakin meillä ollut aina itsenäisempiä ja niitä, jotka määrää kaapin paikan.

    Miinuspuolena on sitten se (mahdollinen) johtojen nakertaminen, mikäli kani saa olla vapaana suurimman osan ajasta. Tosin tämäkin on estettävissä, eikä kaikki tätä edes harrasta. Nakertelun lisäksi joitain saattaa häiritä papanat.. Jotkut yksilöt on niin sisäsiistejä, että kaikki ei aina mene sinne vessaan, joillain ei yksikään sitten mene vessan ohi.

    Kaneissa on kuitenkin se kiva puoli, että niitä saa niin kilon kokoisina, kuin myös kymmenen kiloa suurempinakin. Värejä on kaikkea yksivärisestä todella riemunkirjaviin tapauksiin, korvia saa lupalla, pystynä, lyhyinä ja pitkinä. Turkkimuunnoksiakin löytyy isolta skaalalta, on hevilettisiä, kokopitkäkarvaisia, lyhytkarvaisia, "samettipupuja" eli rexejä ja niin edelleen.

    No.. Ehkä en jaarittele tästä asiasta enempää :D Tuli pieni puolustuspuhe kaneista, anteeksi siitä! Omaa sydäntä lähellä olevat aiheet vain vievät mukanaan :) Mikäli kiinnostus heräsi, niin lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen Kaniyhdistyksen sivuilta http://kaniyhdistys.com/www/

    VastaaPoista
  3. Minä suosittelen marsua, itsellä oli vielä pari vuotta sitten:) oikein mukavia pikku kavereita.

    VastaaPoista
  4. mikset harkitse kissaa ollenkaan? :D

    VastaaPoista
  5. hamstereista sen verran että rotu on venäjänkääpiöhamsteri ja muunnokset ovat: roborovski, campbelli ja talvikko :)

    VastaaPoista
  6. Mielestäni kääpiösiilit vaikuttavat hurmaavilta otuksilta, ehkä siinäkin voisi olla yksi vaihtoehto sinulle? Ihanaa lukea kuinka osaat olla jalat maassa suuren elämänmuutoksen keskellä :)

    -S-

    VastaaPoista
  7. 1. anonyymi, kiitos vihjeestä. En ole noihin maaoraviin perehtynyt lainkaan, vaikka ovatkin tosi suloisia.

    j, kanin jätin listalta pois ihan tarkoituksella. Kotona on ollut joskus parikin kania, mutta jotenkin ne eivät koskaan erityisesti hurmanneet minua. Siksi kanit eivät kuulu ainakaan ihan kärkipäähän lemmikkilistallani, vaikka mukavia otuksia ne siitä huolimatta ovat.

    Ongelmia, marsut ovat tosiaan mukavia.

    Waltzmoore, kyllä minä harkitsen kissaakin :) Niissä vain on sama juttu että rodun valinnan kanssa on vaikeata, vaikka kissarotujen välillä ei ole niin isoja eroja kuin koirien. Ja jos vaikka ei rotukissaa ollenkaan vaan maatiainen... Kas siinä pulmaa kerrakseen!

    2. anonyymi, kiitos korjauksesta, niinhän ne ovatkin. Wikipediassa on kyllä kaikille annettu omat lajinimet, mutta eikös ainakin talvikko ja campbelli ole vielä niin läheisiä toisilleen että pystyvät risteytymäänkin? Hybridihamstereista tuo hamstereita harrastava kaverini on puhunut joskus. Mutta miten tahansa, ovat kuolettavan suloisia kaikki.

    -S-, kääpiösiilit ovat myös sellaisia, joihin en ole tutustunut. Itse asiassa en ole tainnut koskaan edes nähdä lemmikkisiiliä missään ihan oikeasti... Ja mitä tulee siihen että jalat on maassa, niin pakko se vähän on, muuten tästä tulisi kaaos.

    VastaaPoista
  8. Entisenä 5 marsun omistajana voin sanoo ettei ne kauheen hehkeitä ole :D. Aluksi niitä on hauska seurata jne. Näyttelyt taisi olla kaikkein kivointa, mutta siinä se sitten olikin. Lopuksi saat vaam siivota sitä haisevaa häkkiä ja kuunella sitä mölinää illat pitkät ja kaikki paikat on heinässä. Marsu tarvii myös laji toverin.

    Tällä hetkellä löytyy pieneläimistä siili. Helppo yksin eläjä. Vie jonkin verran tilaa tosin ja vaati erikoisemman ruokavalion. Eli on hyönteissyöjä ->joutuu tutustumaan elävien matojen maailmaan. Mutta ei se vaikeaa ole. Häkki on helppo siivota. Vaihdat vain sanomalehdet ja peset pyörän -> ei tuo ylimääräistä roskaa taloon.

    Entisenä marsuihmisenä suosittelen siiliä. Erikoinen lemmikki, joka lopulta vaadi paljoakaan aikaa.

    VastaaPoista
  9. akkirikas kirjoitti....
    Waltzmoore, kyllä minä harkitsen kissaakin :) Niissä vain on sama juttu että rodun valinnan kanssa on vaikeata, vaikka kissarotujen välillä ei ole niin isoja eroja kuin koirien. Ja jos vaikka ei rotukissaa ollenkaan vaan maatiainen... Kas siinä pulmaa kerrakseen!


    ylhäällä lukee että uuteen taloon ei haluta kissoja eikä koiria? joo no ihan normilta blogis vaikuttaa, haiskahtaa vain pikkusen huijaukselta...

    VastaaPoista
  10. No mutta enhän minä aio tässä uudessa asunnossa asua koko loppuikääni! Siihen asti vain kunnes oma talo valmistuu ja sinne sitten voin ottaa juuri niin monta kissaa, koiraa ja vaikka mitä kuin vain kykenen hoitamaan. Saa sitä ihminen kai haaveilla etukäteen?

    VastaaPoista
  11. Jos koiraa jossain vaiheessa yhä haikailet, ja rotuvalinta tuottaa päänvaivaa, niin suosittelen ottamaan sekarotuisen tai löytökoiran. Niitä löytyy kaikissa koko- ja väriluokissa, ja ovat ihan yhtä ihania (ellei jopa ihanampia). Rotukoira kun kuitenkin saa AINA kodin, näillä muilla on vaikeampaa... :)

    U

    VastaaPoista
  12. www.rekkurescue.com

    VastaaPoista