Suhde-kiemuroita

Business Woman listasi suosikkiblogejaan ja yllättäen myös minun blogini keikkuu tuolla listalla. Olen todella otettu ja punastelen hämilläni vielä tänäkin päivänä. Lisäksi Business Woman itse kertoo olevansa siis juristi ja on monesti itse hoidellut perintöasioita ulkomailta Suomeen päin. Hänen mukaansa ei ole mitenkään erikoista, että joku suomalainen saa ulkomailta perinnön, ehkä isommankin. Joten en taida olla mikään poikkeus, olin vain tarpeeksi idiootti perustaessani blogin aiheesta...

No, BW toivoi päivitystä orastavan suhteen tilanteesta ja pyytävä saa (no ehkä joskus), niin että tässä tilannekatsaus.
Olemme siis käyneet kahvilla ja syömässä (itse asiassa pariinkin otteeseen) ja minä muutaman kerran hänen luonaan sekä hän minun luona joitain kertoja. Tarkempia yksityiskohtia ei noista tapaamisista heru, tämä ei ole mikään seiska.

Jos ikinä voi muutaman viikon tapailun jälkeen sanoa miehestä, että hän on lupaava, niin tästä tapauksesta näin toteaisin mielelläni. Joo tiedän, taidan itse olla siinä tilassa, että minua saisi kajauttaa valurautapannulla päähän enkä minä tokenisi sittenkään. Tämä on ehdottoman fiksu kaveri, osaa puhua muistakin asioista kuin tietotekniikasta (vaikka nörtti kuulemma onkin) ja harrastuksistaan (jotka muuten osuvat aika lailla yhteen omien harrastusteni ja kiinnostuksenkohteideni kanssa).
Vaikuttaa siltä, että on oma itsensä eikä yritä esittää mitään. Antaa myös vahvasti sellaisen kuvan, että haluaa ihan oikeasti seurustella minun kanssa, soittaa kun siltä tuntuu, ehdottelee tapaamisia eikä mukana ole ollenkaan sellaista "mitähän se musta nyt oikeasti haluaa?"-fiilistä, kuten niin kovin usein aiemmin. Ei ole vielä toistaiseksi kauhistunut mistään niistä perinteisen epänaisellisista asioista, joita minä teen ja ajattelen. Ei kuitenkaan vaikuta takertujatyypiltä.

Siis hyvin, hyvin lupaava alku, nähtäväksi kuitenkin jää, mitä siitä tulee. Ja ei, en ole ottanut raha-asioita puheeksi, vaikka hän taatusti osaa itsekin yhdistää mm. tuliterän auton, tilavan, uuden ja hyvällä paikalla sijaitsevan kaupunkiasunnon, pikkuisen Nykinmatkan sekä talonrakennussuunnitelmat suht lihavaan pankkitiliin. En edelleenkään tiedä, pitäisikö minun kertoa, eikö pitäisi, jos pitäisi, niin mitä pitäisi ja niin edelleen. Jos en kerro, kuvitteleeko hän että vanhempani ovat sikarikkaita ja löyhäkätisiä vai että olen kenties jokin huumediileri tai kiinnijäämätön teollisuusvakooja. Jos taas kerron, pitääkö hän sitä rehentelynä. Siinäpä sitä pulmaa kerrakseen. Mietin tätä edelleen ja kerron kyllä, jos keksin jonkin ratkaisun ja että miten siinä sitten kävi.