Kummilapsia

Kirjoitin jo pidemmän aikaa sitten, että voisin tukea erilaisia humanitääristä työtä tekeviä järjestöjä ihan vaikka säännöllisesti ja mainitsin että voisin ryhtyä "kummiksi" kehitysmaiden lapsille. Se olisi mielenkiintoista itsellenikin.

Paninkin hösseliksi saman tien ja nyt minulla on kaksi kummilasta eri puolilla maailmaa. Yksi pieni tyttö Afrikassa ja toinen, vähän vanhempi tyttö etelä-Amerikassa. Olen molemmille kirjoittanut jo kirjeet tai oikeastaan postikortit ja lähettänyt niiden mukana muutamia ottamiani valokuvia Suomesta. Harmittaa etten osaa espanjaa, olisin voinut tälle eteläamerikkalaiselle tytölle kirjoittaa suoraan hänen äidinkielellään, olisi säästynyt kääntämiseen kulunutta aikaa ja vaivaa.
Nähtävästi se kuitenkaan ei haittaa, koska sain tältä tytöltä jo ensimmäisen kirjeen takaisinkin. Hän kertoi itsestään, perheestään ja koulunkäynnistään ja haaveilee tulevansa isona lääkäriksi. Eipä vähä mitään, siinä onkin tavoitetta kerrakseen. Toivotan onnea ja toivon hartaasti, että hän pystyisi saavuttamaan tavoitteensa. Aion kirjoittaa hänelle takaisin näin.
Niin ja lisää valokuvia toivottiin, hän on esitellyt niitä perheelleen ja ystävilleen, oikeastaan koko kylälle kuulemma. No, täältä pesee, onhan minulle joitain kuvia tietokoneella varastossa, täytyy vain teettää ne oikeiksi valokuviksi ja lähettää. Uusiakin voisi ottaa, näyttää talvista Suomea.

Haaveilin jo itse siitä, että alan opiskella espanjan kieltä ja jonain päivänä lähden käymään katsomassa kummityttöäni toisella mantereella.