Pietari

Terveiset talvisesta Pietarista. Nyt on sitten Venäjänkin valloitus alkanut!
En tiedä mitä minun pitäisi kirjoittaa Pietarista. Tai edes ajatella. Se on hieno kaupunki ja toisaalta taas ei. Paljon kaikkea upeata, vanhaa, historiaa, mutta miten paljon se onkaan vain pelkkää pintaa.
Joka tapauksessa olin iloinen siitä, että mukana oli muutaman kerran Pietarissa käynyt ystäväni, joten en ollut ihan pihalla. Myönnän että minulla oli ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan enkä olisi lähtenyt Pietariin omine nokkineni. Kaupungin tavat tunteva kaveri olikin parasta mitä voin keksiä. Lisäksi hänellä oli muutamia tuttujakin jo Pietarin liepeillä, joten pääsin tutustumaan venäläiseen kotiinkin hänen siivellään. Oma venäjänkielentaitoni on alkeellinen, vaikka jonkun kurssin olenkin sitä lukenut opiskeluaikana, onneksi he puhuivat englantia melko hyvin joten en jäänyt keskustelusta ulos.
Nähtävyyksiäkin tuli tietysti kierrettyä niin paljon että joka ilta jalat olivat muhennosta. Talvessa on se hyvä puoli, että turisteja oli meidän lisäksi liikkeellä todella niukasti. Ravintoloissa tuli käytyä ja syötyä hyvin. Rakastuin niin blineihin ja kaviaarikaan ei muuten ole yhtään hassumpaa. Mariinskissa kävimme myös hetken mielijohteesta.

Ja shoppailtua, ennen kaikkea shoppailtua. Ei ehkä niin paljon ostettua tavaraa lopulta, mutta kierreltyä loputtomia loisteliaita liikkeitä ja tavarataloja. Skandinaavisesta yksinkertaisesta tyylikkyydestä ei ollut tietoakaan vaan kaikki oli koristeellisempaa. Siinä meni tällaisen suomalaistytön pää ihan sekaisin.

Mutta Pietariin lähdemme kaverin kanssa toistamiseenkin. Ehkä jonain päivänä yksinkin.